RAPIIRI

Pitkämiekka

Rapiiri

Miekka ja Kilpi

Sapeli

Suo­men his­to­rial­li­sen miek­kai­lun seu­ra opet­taa kaik­kien aiko­jen iko­ni­sin­ta kak­sin­tais­te­lua­set­ta, rapii­ria, alku­pe­räi­sis­tä 1600-luvun läh­teis­tä. Ita­lia­lai­set miek­kai­lu­tyy­lit ovat aina anta­neet etusi­jan pis­tol­le. 1600-luvun alkuun tul­les­sa pit­käs­tä, kapeas­ta ja nopea­liik­kei­ses­tä rapii­ris­ta oli tul­lut miek­ka­mie­hen halu­tuin ase itse­puo­lus­tus­ta var­ten. Tämän mah­dol­lis­ti myös mie­kan­val­mis­tus­tai­don kehi­tys, joka mah­dol­lis­ti sen, että nämä pit­kät aseet oli­vat luo­tet­ta­via sur­man väli­nei­tä ja saman­ai­kai­ses­ti kau­nii­ta esi­nei­tä.

Kou­lum­me aloit­ti rapii­rin opet­ta­mi­sen Ridol­fo Capo­fer­ron manu­aa­lis­ta “Gran Simu­lac­ro dell’Ar­te e dell’Uso del­la Scher­ma”, “Miek­kai­lun tai­teen ja käy­tön suu­ri esi­tys” vuo­del­ta 1610, ja olem­me jat­ka­neet uskol­li­ses­ti edel­leen tämän teok­sen opet­ta­mis­ta. Opet­ta­jam­me saat­ta­vat kui­ten­kin vii­ta­ta myös mui­hin Capo­fer­ron aika­lai­siin, ita­lia­lai­sil­ta miek­ka­mes­ta­rei­hin, kuten Sal­va­tor Fabris ja Nico­let­to Gigan­ti. Ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin his­to­rial­li­siin miek­kai­lu­läh­tei­siin, tai jopa klas­si­sen miek­kai­lun läh­tei­siin, rapii­ri­ma­nu­aa­lit tar­joa­vat ken­ties par­haat kuvauk­set miek­kai­lua­sen­nois­ta, mie­kan terän suh­teis­ta, käden ja jalan liik­keis­tä, etäi­syy­des­tä ja tem­pos­ta. Tämän aseen oppi­las tulee iloi­sek­si, pait­si hänen vas­tus­ta­jaan­sa osu­van hyvin raken­ne­tun pis­ton anta­man säh­köis­kun vai­ku­tuk­ses­ta, myös miek­kai­lun tai­teen kau­no­pu­hei­sen esi­tyk­sen voi­mas­ta, joka luke­mis­tam­me kir­jois­ta löy­tyy.

Com­bat with Sword, Staff, and Lance; Fio­re Fur­lan dei Libe­ri da Pre­ma­riacco (Ita­lian, about 1340/1350 – befo­re 1450); Padua (or) Ita­ly Venice Ita­ly; about 1410; Tem­pe­ra colors, gold leaf, sil­ver leaf, and ink on parch­ment; Leaf: 27.9 x 20.6 cm (11 x 8 1/8 in.); Ms. Ludwig XV 13, fol. 31