Pit­kä­miek­ka, tai niin kuin van­ha mes­ta­rim­me Fio­re kyseis­tä aset­ta kut­suu, spa­da a dui mani, miek­ka kah­des­sa kädes­sä, on jos ei sen­tään kai­kis­ta olen­nai­sin ase, niin aina­kin kai­kis­ta pysy­vin rita­riu­den sym­bo­li. Jos mis­sään näkee maa­lauk­sen tai pat­saan, joka kuvaa rita­ria, on hänel­lä useim­mi­ten kädes­sään tai vyöl­lään pit­kä­miek­ka.

Suo­men his­to­rial­li­sen miek­kai­lun seu­ras­sa opis­ke­lem­me pit­kä­mie­kan käyt­töä Friu­lian maa­kun­nas­sa syn­ty­neen miek­ka­mes­ta­rin, ammat­ti­so­ti­laan ja rita­rin Fio­re dei Libe­rin tais­te­lu­ma­nu­aa­lis­ta ”Il Fior di Bat­taglia”, kään­net­ty­nä tais­te­lun kuk­ka­nen. Käsi­kir­joi­tus on kir­joi­tet­tu n. vuon­na 1410.

Com­bat with Sword; Fio­re Fur­lan dei Libe­ri da Pre­ma­riacco (Ita­lian, about 1340/1350 – befo­re 1450); Venice Ita­ly Padua (or) Ita­ly; about 1410; Tem­pe­ra colors, gold leaf, sil­ver leaf, and ink on parch­ment; Leaf: 27.9 x 20.6 cm (11 x 8 1/8 in.); Ms. Ludwig XV 13, fol. 27

Hänen jär­jes­tel­mään­sä seu­raa­mal­la opit käsit­te­le­mään kah­den käden miek­kaa haar­nis­koi­tu­na ja ilman haar­nis­kaa, ”zho­go lar­go” ja ”zho­go stret­to”, eli laveal­la ja ahtaal­la etäi­syy­del­lä. Fio­ren jär­jes­tel­mä on yksi yhte­näi­nen tais­te­lu­tyy­li, joten oppi­mal­la hänen tapan­sa käsi­tel­lä miek­kaa ja miten sen kans­sa askel­le­taan, tulet oppi­maan myös, miten käsi­tel­lään kei­häs­tä, kir­ves­tä ja tika­ria.

 

Com­bat with Sword, Staff, and Lance; Fio­re Fur­lan dei Libe­ri da Pre­ma­riacco (Ita­lian, about 1340/1350 – befo­re 1450); Padua (or) Ita­ly Venice Ita­ly; about 1410; Tem­pe­ra colors, gold leaf, sil­ver leaf, and ink on parch­ment; Leaf: 27.9 x 20.6 cm (11 x 8 1/8 in.); Ms. Ludwig XV 13, fol. 31

Kir­jal­lis­ta lisä­ma­te­ri­aa­lia saam­me Phi­lip­po Vadin teok­ses­ta De Arte Gla­dia­to­ria Dimican­di 1480-luvul­ta. Tämä teos on toi­nen var­hai­nen todis­tus ita­lia­lai­sen miek­kai­lun kou­lu­kun­nas­ta ja antaa mie­len­kiin­tois­ta lisä­va­loa Fio­ren ope­tuk­siin. Kysei­ses­sä kir­jas­sa on myös var­hai­sim­mat ita­lia­lai­set kir­joi­tuk­set miek­kai­lu­teo­rias­ta. Ja, Juma­la mei­tä aut­ta­koon, jot­kut opet­ta­jis­tam­me saat­ta­vat esi­tel­lä myös keret­ti­läi­siä Liech­te­nau­e­rin ope­tuk­sia Alp­pien poh­jois­puo­lel­ta!